Skip to content

PUUVENESOUTU

Soutu kuuluu suomalaisuuteen ja kesään kuten sauna, järvi ja koivuvihta. Alunperin matkoja taitettiin soutaen paikasta toiseen niin yksin kuin kirkkoveneellä pyhäaamuisin. Tuolloin kisattiin siitä, minkä kyläyhteisön airo kopsahtaa ensimmäisenä rantahiekkaan ja kirkkomatka saattoi olla jopa yli 10 km.

Nykyisin soutua harrastetaan niin liikunta- kuin myös kilpailumielessä. Viralliseen kansalliseen SM-puuvenesoutuun kuuluvat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutusarjat. Näistä kirkkovenesoutu on saavuttanut suurimman suosion ja varsinkin yritykset sekä puulaakijoukkueet ovat ottaneet lajin omakseen. Puuvenesoudun suurin tapahtuma on jo vuodesta 1968 alkaen järjestetty Sulkavan Suursoudut, jonka osaanottajamäärä vaihtelee 10 000 soutajan molemmin puolin. Näiden kisojen kuninkuuslajina on tietenkin yksinsoutu Partalansaaren ympäri joka vaatii huippukuntoa, taitoa ja kovaa tahtoa.

Liikuntamuotona soudun on todistettu vahvistavan tehokkaasti sydämen, keuhkojen ja lihasten toimintakuntoa sekä olevan erityisen terveellistä myös selän ja hartiaseudun hyvinvoinnille. Hyvään terveyteen kuuluu niin fyysinen, psyykkinen ja ja sosiaalinen hyvinvointi. Näitä kaikkia voi parantaa kirkkovenesoudulla nauttien kesäisestä meri-ilmasta hyvässä seurassa. Kirkkovenesoutu on erinomainen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka harjoittaa monipuolisesti lihaskuntoa sekä erinomaisesti hapenottokykyä.